Suomi: BESS- ja aurinkovoimasääntelyt – Negatiiviset hinnat, verkkotariffit ja markkinat

Negatiiviset hinnat ja uusiutuvan energian tukijärjestelmät

Suomessa on voimassa selkeä negatiivihintasääntö, joka on kirjattu lakiin uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010). Lain mukaan sähkön tuotanto ei oikeuta tavoitehintaan eikä muuttuvaan tuotantotukeen niiltä tunneilta, joina voimalaitoksen sijaintialueen sähkön markkinahinta on negatiivinen Energiavirasto – Q3 2024: ensimmäistä kertaa kaikki tarjouskilpailulaitokset oikeutettuja tukeen; markkinahinta 28,15 €/MWh; laki 1396/2010 negatiivihintasääntö. Tämä tarkoittaa käytännössä, että vaikka generaattori tuottaisi sähköä negatiivisen hinnan aikana, se menettää kyseisen tunnin tukioikeuden kokonaan ilman kompensaatiota tai franchisetuntia. Säännöllä on sama logiikka kuin Saksan sähkömarkkinalain (EEG) 51 §:llä, mutta Suomessa se koskee sekä vanhaa syöttötariffijärjestelmää että uudempaa preemiojärjestelmää.

Syöttötariffijärjestelmässä (syöttötariffijärjestelmä) tavoitehinta on 83,50 €/MWh tuulivoimalle, biokaasulle ja puupolttoaineelle; tuki lasketaan tavoitehinnan ja kolmen kuukauden keskimääräisen markkinahinnan erotuksena, alarajana 30 €/MWh Energiavirasto – Tuotantotuki: syöttötariffi ja preemiojärjestelmä (tavoitehinta 83,50 €/MWh, preemioviitehinta 30 €/MWh). Järjestelmä on suljettu uusilta laitoksilta, mutta se on yhä voimassa 12 vuoden tukiajan verran niille laitoksille, jotka pääsivät sisään ennen sulkemispäivämääriä. Preemiojärjestelmässä (preemiojärjestelmä) viitehintakynnys on 30 €/MWh per vuosineljännes: jos kauden keskihinta ylittää kynnyksen, tukea ei makseta lainkaan Energiavirasto – Q3 2024: ensimmäistä kertaa kaikki tarjouskilpailulaitokset oikeutettuja tukeen; markkinahinta 28,15 €/MWh; laki 1396/2010 negatiivihintasääntö. Kolmannella vuosineljänneksellä 2024 markkinahinta laski 28,15 euroon megawattitunnilta – ensimmäistä kertaa koko järjestelmän historian aikana kaikki seitsemän tarjouskilpailuun hyväksyttyä tuulivoimapuistoa olivat oikeutettuja tukeen, ja yhteensä maksettiin noin 400 000 euroa noin 150 000 MWh:n tuotannosta Energiavirasto – Q3 2024: ensimmäistä kertaa kaikki tarjouskilpailulaitokset oikeutettuja tukeen; markkinahinta 28,15 €/MWh; laki 1396/2010 negatiivihintasääntö.

Suomi rekisteröi EU:n eniten negatiivisia tuntihintoja vuosina 2023–2024, mikä johtuu tuulivoiman kasvaneesta osuudesta (tuulivoima nousi toiseksi suurimmaksi sähkönlähteeksi vuonna 2024, kasvua 37 %) sekä Estlink 2 -yhteyden poissaolosta. Markkinahinnan volatiliteetti on merkittävä BESS-projektien tulovirtojen kannalta: arbitraasimahdollisuudet ovat Pohjoismaiden suurimmat, mutta samaan aikaan negatiivihintasääntö leikkaa tuen juuri niinä tunteina, jolloin tuotannon ylimäärä on suurimmillaan. Uusi laitostyyppi – akkuvarastot yhteisliitäntänä tuotantolaitoksen kanssa – on osin vapautettu tästä arkkitehtuurista: sähkömarkkinalain muutos (voimaan 1.7.2025) sallii varaston rakentamisen voimalaitoksen liittymispisteen taakselle ilman verkkolupaa Borenius – Sähkömarkkinalain muutokset 2025: akkuvarasto liittymispisteen taakselle ilman lupaa (1.7.2025), EU-direktiivi 2024/1711 täytäntöönpano.

Ajorajoitukset, leikkaus ja joustavuusvelvoitteet

Fingrid Oyj kantaverkonhaltijana (TSO) vastaa sähköjärjestelmän tasapainosta reaaliajassa. Sähkömarkkinalaissa (588/2013, muutoksineen) Fingridillä on valtuudet antaa ajorajoitusmääräyksiä sähköntuotanto- ja kulutusyksiköille järjestelmäturvallisuuden varmistamiseksi. Käytännössä tahattomia, kompensoimattomia leikkauksia tapahtuu harvoin: Fingrid hallitsee kapasiteettipulaa ensisijaisesti markkinamekanismein – vastakaupat (counter-trades) ja aluehinnat ovat tärkeimmät välineet siirtoyhteyksien tukkeutuessa Fingrid – Reservimarkkinat: FCR-N, FCR-D, FFR, aFRR, mFRR – minibidi 1 MW, prequalifikaatio, hinnoittelu.

Merkittävin muutos vuodesta 2024 alkaen on liittymisrajoitukset eteläisessä Suomessa. Fingrid ilmoitti, että uusia sähköenergian varastoliittymiä ei hyväksytä kulutuspainotteiseen eteläiseen Suomeen ennen vuoden 2027 alkua – ja eräillä alueilla rajoitus ulottuu vuoteen 2029, jolloin Hikiä–Toivila-kantaverkkorakentaminen valmistuu Fingrid – Varastoliittymisrajoitukset eteläisessä Suomessa 2025–2029; kapasiteettia Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa; yli 30 000 MW pyyntöjä. Tämä on de facto leikkaus varastotuottajien pääsyltä markkinoille tietyillä alueilla. Sen sijaan Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa liittymiskapasiteettia on runsaasti, ja Fingrid voi toteuttaa varastoliittymän jopa lyhyessä ajassa.

Joustavuusvelvoitteiden osalta toukokuun 2025 hallituksen esitys (sähkömarkkinalain uudistus, voimaan 1.1.2026) toteuttaa EU:n direktiivin 2024/1711 joustavat liittymissopimukset: verkkoalueilla, joilla kapasiteetti on rajoitettua, verkonhaltijat voivat tarjota ehdollisia liittymiä, joissa asiakkaalle myönnetään enemmän kapasiteettia myöhemmin Borenius – Sähkömarkkinalain muutokset 2025: akkuvarasto liittymispisteen taakselle ilman lupaa (1.7.2025), EU-direktiivi 2024/1711 täytäntöönpano. Energiaviraston tehtäväksi tulee myöntää verkonhaltijan hakemuksesta lupa pysyvien joustavien liittymissopimusten käyttöön alueilla, joilla verkon kehittäminen on kustannustehotonta. Pienin mielenkiintoinen yksityiskohta: sähkömarkkinalain muutos poistaa 2 MVA:n tehon ylärajan erillisistä linjoista, jotka yhdistävät voimalaitoskomplekseja kulutuskohteisiin – tämä helpottaa erityisesti vihreän vedyn tuotantolaitosten suorakytkentöjä Borenius – Sähkömarkkinalain muutokset 2025: akkuvarasto liittymispisteen taakselle ilman lupaa (1.7.2025), EU-direktiivi 2024/1711 täytäntöönpano. Lakisääteistä velvoitetta, jonka mukaan uusiutuvan energian tuottaja olisi pakollisesti tarjottava alassäätöä (downward redispatch) markkinalle, ei ole Suomessa kodifioitu kansalliseen lainsäädäntöön per kesäkuu 2026 – asia on kuitenkin Fingridin toimialakeskusteluissa (tarkistettava syyskaudella 2026).

Verkkotariffit akkuvarastoille – kaksinkertainen maksu ja käynnissä olevat uudistukset

Verkkotariffit ovat yksi keskeisimmistä sääntelyhaasteista BESS-projekteille Suomessa. Kantaverkossa Fingrid otti 1. päivänä elokuuta 2025 käyttöön uuden tehomaksukomponentin verkkoenergiavarastoille: maksu lasketaan lataus- ja tuotantotehon yhdistetystä nimellistehosta, ja 2025 vuoden hinta on 87,50 €/MW kuukaudessa – puolet perinteisiin voimalaitoksiin sovellettavasta tasosta Fingrid – Varastojen verkkotariffimuutokset: uusi tehomaksukomponentti 87,50 €/MW/kk (voimaan 1.8.2025), 20 MW varaston kustannusesimerkki. Aiemmin varastoja veloitettiin pelkästään verkosta otetusta ja verkkoon syötetystä energiasta. Tämä muutos lisää kiinteitä kustannuksia varsinkin suurille varastoille: 20 MW:n varasto maksaa 40 MW:n yhteistehon perusteella (20 MW lataukseen + 20 MW syöttöön) 3 500 €/kuukausi.

Fingrid tutkii parhaillaan sijainti- ja kuormituspohjaisen verkkotariffirakenteen uudistamista Fingrid – Kantaverkkorakenteen uudistus: sijainti- ja tehopohjainen tariffi; palaute 1/2026; päätös 6/2026; käyttöönotto 1.1.2028. Nykyinen valtakunnallinen yhtenäinen kantaverkkotariffimalli on pysynyt käytännössä muuttumattomana vuosikymmeniä. Viisi keskeistä uudistuksen aluetta ovat: laskutustaajuuden muutos tunnista varttituntiin, tehopohjaiseen laskutukseen siirtyminen, häviöpohjaisten siirtomaksujen käyttöönotto (mahdollisesti alueelliset), jännitteestä riippuvaiset hinnoittelumekanismit sekä uusi järjestelmäpalvelumaksu, joka perustuu yhteenlaskettuun kulutus- ja tuotantotehoon. Sidosryhmien palauteen määräaika oli tammikuun 2026 lopussa; vaikutusarvio valmistuu keväällä 2026, päätös kesällä 2026 ja käyttöönotto 1. tammikuuta 2028 Fingrid – Kantaverkkorakenteen uudistus: sijainti- ja tehopohjainen tariffi; palaute 1/2026; päätös 6/2026; käyttöönotto 1.1.2028.

Jakeluverkon tasolla Energiavirasto esitti joulukuussa 2024 verkkopalvelumaksurakenteiden valtakunnallista yhdenmukaistamista: jakelumaksuihin on sallittua sisällyttää perusmaksu, energiamaksu, tehokomponentti ja reaktiiviseen tehoon perustuva maksu liittymille, joiden sulakekoko ylittää 3×63 ampeeria Energiavirasto – Tuotantotuki: syöttötariffi ja preemiojärjestelmä (tavoitehinta 83,50 €/MWh, preemioviitehinta 30 €/MWh). Sähkömarkkinalain muutos (voimaan 1.7.2025) velvoittaa Energiaviraston antamaan tarkempia määräyksiä tehokomponenttien laskentaperiaatteista. EU:n sähkömarkkina-asetuksen (VO 2019/943) 6 artikla edellyttää, että energiavarastoille ei koidu kaksinkertaisia verkkotariffeja tai -maksuja – tämä velvoite ei ole vielä täysimääräisesti siirtynyt Suomen kansalliseen lainsäädäntöön, minkä Energiavirasto ja toimiala ovat tunnustaneet (tarkistettava syyskaudella 2026) Borenius – Sähkömarkkinalain muutokset 2025: akkuvarasto liittymispisteen taakselle ilman lupaa (1.7.2025), EU-direktiivi 2024/1711 täytäntöönpano.

Markkinat, joille akkuvarasto pääsee Suomessa

Suomalainen BESS-projekti voi hakea tuloja neljältä markkinasegmentiltä, joita voidaan yhdistellä (multi-market stacking):

1. Reservimarkkinat (Fingrid)
Fingrid ylläpitää kaikkia Nordic-reservituotteita: FCR-N (taajuuden hallintareservi normaalikäytössä, symmetrinen), FCR-D ylös ja alas (häiriöreservi), FFR (nopea taajuusreservi, otettu käyttöön 2020), aFRR ylös ja alas (automaattinen taajuuden palautusreservi) ja mFRR ylös ja alas (manuaalinen taajuuden palautusreservi) Fingrid – Reservimarkkinat: FCR-N, FCR-D, FFR, aFRR, mFRR – minibidi 1 MW, prequalifikaatio, hinnoittelu. Minimibidikoko on alennettu 5 MW:sta 1 MW:iin useimmille tuotteille, mikä on parantanut akkuvarastojen markkinapääsyä merkittävästi. FCR-tuotteille edellytetään pakollinen esiqualifikaatiotestaus Fingridin Balancing Service Provider -sopimuksen kautta. aFRR vaatii lisäksi reaaliaikayhteyden (ECP-viestit) Fingridiin ennen esiqualifikaatiota Fingrid – Reservimarkkinat: FCR-N, FCR-D, FFR, aFRR, mFRR – minibidi 1 MW, prequalifikaatio, hinnoittelu. Fingrid vahvisti maaliskuussa 2025 uudet kantaverkkoon liitettyjen energiavarastojen verkkokoodnimääräykset (SJV2024), jotka sisältävät vaatimukset taajuuteen vastaamiselle, jännitesäädölle ja reaktiiviselle teholle. Reservimarkkinoiden kapasiteetti kasvoi 134 % seuraavan viiden vuoden ennusteessa Capalo AI – Suomen BESS-markkinaanalyysi: FCR-N/D/FFR/aFRR tulovirrat, Exilion 40 700 €/MW/kk (2H2023), markkinakasvu 134 %.

2. Päivämarkkinat Nord Pool
Suomi on yksi tarjousalue (Finland bidding zone, FI). Day-ahead-huutokauppa sulkeutuu klo 12:00 CET edellisenä päivänä, ja EUPHEMIA-algoritmi laskee tasapainohinnan Nord Pool – Päivämarkkinat: Suomi yksi tarjousalue, huutokauppa 12:00 CET, EUPHEMIA-algoritmi, siirtymä 15 min intervalleihin 10/2025. Suomen hintavaihtelu on Euroopan suurimpia: vuonna 2024 esiintyi sekä EU:n eniten negatiivisia tunteja että poikkeuksellisen korkeita piikkihintoja – tämä tarjoaa akkuvarastoille mittavan arbitraasimahdollisuuden, jonka optimointiin tarvitaan kuitenkin koneoppimisalgoritmeja. Päivämarkkinat siirtyvät tuntipohjaisesta 15 minuutin intervalleihin lokakuussa 2025, mikä parantaa lyhyen aikavälin hintasignaalien tarkkuutta Nord Pool – Päivämarkkinat: Suomi yksi tarjousalue, huutokauppa 12:00 CET, EUPHEMIA-algoritmi, siirtymä 15 min intervalleihin 10/2025.

3. Intradaymarkkinat (Nord Pool Continuous / XBID)
Jatkuva intradaykauppa XBID-alustalla mahdollistaa positioiden tarkistamisen lähelle toimitustuntia. Intradaykauppa on erityisen tärkeä akkuvarastoille, jotka optimoivat reservisitoumusten ja spotarbitraasin yhdistelmää reaaliajassa. Pörssipohjaisia intradayhuutokauppoja (IDA) lisättiin kesäkuusta 2024 alkaen Nord Pool – Päivämarkkinat: Suomi yksi tarjousalue, huutokauppa 12:00 CET, EUPHEMIA-algoritmi, siirtymä 15 min intervalleihin 10/2025.

4. Kapasiteettimarkkina
Suomessa ei ole kansallista kapasiteettimarkkinajärjestelmää toisin kuin Britanniassa tai Ranskassa. Fingrid käyttää tarvittaessa strategisia reservejä äärimmäisten tilanteiden varalta, mutta varsinaisesta kapasiteettimaksumekanismista ei ole päätetty. EU:n EMD-asetus 2024/1747 sallii jäsenvaltioille kapasiteettimekanismit tietyin ehdoin, mutta Suomi ei ole toistaiseksi ilmoittanut käynnistävänsä tällaista järjestelmää – asia on seurattava sääntelyuudistuksen edetessä Borenius – Sähkömarkkinalain muutokset 2025: akkuvarasto liittymispisteen taakselle ilman lupaa (1.7.2025), EU-direktiivi 2024/1711 täytäntöönpano. Paikallisen verkon (DSO) tasolla Helen Electricity Network käynnisti Fingridin kanssa Suomen ensimmäisen kysyntäjouston pilottimarkkinan talvella 2025–2026 Capalo AI – Suomen BESS-markkinaanalyysi: FCR-N/D/FFR/aFRR tulovirrat, Exilion 40 700 €/MW/kk (2H2023), markkinakasvu 134 %.